Jasun ja Garon päiväkirja

[Jasu]

Sanguine "Garo"
Hannover, Ori
Omistaja: Jasu
Hoitaja: Julia

[Jasu]

13.1.2014

Muutto uuteen kotiin

Annoin rahat Garon entiselle omistajalle ja lähdimme hakemaan Garoa karsinastaan. Heitin fleeceloimen orin ylle ja se hörähteli minulle ystävällisesti. Orissa ei näkynyt pilkahdustakaan hermostuneisuudesta tai muusta vastaavasta.
"Odotahan, kun saat sille kuletussujat jalkaan", Akita varoitteli. Laitoin kuljetussuojat orin jalkaan ja siitä se remakka alkoikin. Garo tiesi joutuvansa traikkuun ja se oli näköjään sille astetta haasteellisempaa. Talutin pojan pihalle ja rauhoittelin sitä parhaani mukaan. Muutaman lastausyrityksen jälkeen saimme kuin saimmekin Garon traikkuu porkkanan avulla. poika oli yhä hermona, mutta oli jo rauhoittumaan päin. Akita kävi vielä sanomassa Garolle heipat ja toivotti meille hyvää matkaa. Annoin pojalle hieman heiniä heinäverkkoon ja asetuin istumaan pelkääjän paikalle, äitini startatessa autoa. Garo asui kaukana Lasolasta ja matkaan meni noin 2 tuntia. Siinä ajassa taisin nukahtaakkin, ennen kuin pysähdyimme ja kävin vilkaisemassa, oliko pojalla heiniä jäljellä. Heinäverkosta roikkui muutama heinä, joten laitoin tukon verkkoon lisää. Matka jatkui ja pian olimmekin Lasolan pihalla.

Emma olikin meitä jo vastassa äitinsä kanssa. Astuin autosta ulos ja tervehdin molempia kohteliaasti. Emman äidin ilme leppyi hieman ja hän ojensi äidilleni paperin, luultavasti vuokrasopimuksen karsinasta.
"Jasu taitaa itse täyttää tämän", äiti sanoi ja ojensi paperin minulle. Kävelin tallin toimistoon ja rustasin nimeni lappuun. Tämän jälkeen Emman äiti lähti kotiinsa ja minä, äiti ja Emma lähdimme ottamaan tavaroita autosta. Minä otin Garon ja vein sen Wanhaan talliin. Äiti ja Emma alkoivat kantaa satuloita satulahuoneeseen ja kun olin saanut Garolta varusteet pois, liityin äidin ja Emman seuraan kantamaan avaroita. Anna oli ilmestynyt Wanhan tallin pihalle ihmettelemään hulinaa. Emma selitti Annalle tilanteen ja Anna tarjoutui auttamaan.
"Kiitos. Jos viitsit ottaa loimet auton peräkontista", sanoin Annalle ja loin pienen hymyn kasvoilleni.
"Toki", nainen vastasi ja lähti autolle päin. Minä puolestani vein harjapakin ja suojat satulahuoneeseen. 

Kun kaikki tavarat oli aseteltu varustehuoneeseen, menin oriini luokse. Siellä se pyöriskeli karsinassaa hämmentyneenä. LAitoin Garolle päitset päähän ja lähdin taluttamaan sitä juoksutus liinassa maneesille. Kiersin kolme kertaa koko maneesin ympäri ja sen jälkeen annoin Garon ravata liinanpäässä ympyrällä. Poika näytti nauttivan juoksemisesta ja kiihdytteli aina välillä. Ravuutin oria vielä toiseen suuntaan, jonka jälkeen maiskautin sen laukkaan. Parin pukin saattelemana Garo laukkasi innoissaan. Naurahdin Garolle, kun se heilutteli häntäänsä laukatessaan. Annoin pojan laukata vielä toiseen suuntaan, kunnes rauhoittelin sen raviin ja hetken ravattua siirsin Garon käyntiin ja lähdin kävelemään talllipihasta yhtä metsäpolkua.

Garo tutki maastossa joka ikisen puun, ettei siellä vaan ole mörköjä. Tämän takia meillä kesti 600 metrin matkassa 20 minuuttia, kunnes käännyimme takaisin tallille. Takaisin tullessa kesti vähemmän aikaa ja kun pääsimme tallille, lumipyry oli voimistunut. Itse olin jäästä kankea, Garosta en tiennyt. Ainakin poika oli  onnellinen kun pääsi lämpimään talliin. 
"Pahoittelen poika, mutta sinä joudut silti ulos", sanoin pojalle ha silitin sen turpaa. Heitin toppiksen orin selkään ja ein sen tarhaan. Katsoin, että tarhassa oli vettä ja vein pojalle heiniä tarhaan. Ajattelin, että tätä menoa poika ei mahtuisi enään ovesta sisään, jos syötän sitä niin paljon. Järjesteltyäni vielä vähän tavaroita, lähdin kävelemään bussille.

Jasu ja Garo 1HM

Emman vastaus

Teit näköjään päiväkirjan Garolle oma-aloitteisesti. Ihan hyvä vaan
Hyvä että pääsitte kotiutumaan Garon kanssa. Kävit samalla tutustumassa hieman maastoihin. Ensikerralla ilmoitathan minulle tai jollekkin muulle tallilaiselle, minne olette menosaa, sillä ihmettelimme Annan kanssa, missä olitte. Onneksi pääsitte ehjin nahoin tallille takaisin. Garo ei tainnut tosiaan pitää lumen satamisesta. Se veti aikamoisen rodeon tarhassa sinun lähdettyäsi ja lopulta otin sen sisälle.

Kirjoitusvirheitä en löytänyt tarinasta. Saat tästä 13,50v€

~ Emma

[Jasu]

14.1.2014

Koulutuuppausta

Heräsin noin kuudelta, jotta ehtisin tallille ennen töitä. Kiiruhdin samantien bussipysäkille hyytävässä pakkasessa. Bussia odotellessa ehdin toivoa monta kertaa, että olisipa minulla oma auto. Tosin en tiedä kumpi olisi pakkasaamuna pahempaa, sulattaa auton lukkoa, vai odottaa bussia. Tälläkertaa jouduin kuitenkin tyytymään siihen bussiin, joka oli myöhässä sen legendaariset 15 minuuttia. Valitsin bussista paikan aika keskeltä ja istuuduin kuuntelemaan NRJ:tä kuulokeista. Eipä sieltä kuitenkaan mitään järkevää tullut, joten päätin keskittyä hereillä olemiseen.

Tallille päästyäni kello oli puoli kahdeksan. Päätallissa ei ollut ketään muita kuin hevoset. Astelin liukkaan tallipihan poikki Wanhaan talliin ja siellä Garo olikin jo syömässä heiniä. En viitsinyt häiritä pojan syömistä, joten menin satulahuoneeseen ja pesin ajankulukseni Garon suitset. Siitä olikin aikaa, kun ne oltiin viimeeksi pesty. Muistan, kuinka nuorena pesin viikottain hoitoponini suitset. Se oli hyvää aikaa, kun istuimme  kavereiden kanssa epämuodostuneessa piirissä satulahuoneessa, likaisten satulahuopien päällä ja pesimme suitsia. Suittset pestyä otin koulusatulan satulatelineestä, harjapakin sekä suitset ja lähdin Garon karsinalle päin. Garolla oli vielä hieman heiniä jäljellä, joten annoin sen syödä harjatessani sitä.

Harjaukseen käytin noin puolituntia aikaa. Siinä ajassa putsasin kaviot ja suin harjan siistiksi. Häntää sukiessani huomasin sen laahaavan melkein maata. Ajattelin leikata hännän tänään tai huomenna, jos ehtisin. Ensitöikseni päädyin kuitenkin letittämään hännän, jottei se häritsisi. Ei se kylläkään näyttäyt kovinkaan hyvältä ison puoliverisen hännässä, mutten antanut sen häiritä. Asettelin satulan Oriin selkään ja kiristin satulavyön vain ensimmäisiin reikiin ja sitten yksi reikä kerrallaan kiristin molemmilta puolin kolmanteen reikään. Sitten oli suitsien vuoro. Heitin ohjat kaulalle ja tarjosin Garolle kuolaimia. Ne eivät tietenkään kelvannut kylminä, joten lämmitin ne nopeasti ja tarjosin niitä pojalle uudestaan. Tällä kertaa Garo otti suitset suuhunsa ja sain suitsien remmit kinnitettyä. Lopuksi painoin kypäräni päähän ja laitoin hanskat käteen. Tallin seinustalta otin kouluraipan lainaan ja lähdin maneesia kohti.

Maneesissa kiristin vielä satulavyön ja mittasin jalustimet sopiviksi. Nousin selkään kevyesti istuutuen ja annoin Garolle kevyet pohkeet liikkumisen merkiksi. Tunsin oriin jännittyvän allani, ennenkuin se lähti liikkeelle. Garo oli selvästi hermostunut ja yritin rauhoitella sitä. Istuin syvälle satulaan ja annoin tasaisin väliajoin kevyitä pohjeapuja. Muutaman kierroksen jälkeen Garo rentoutui hieman ja keräsin ohjat käteeni. Aloin tekemään voltteja  ja pysähdyksiä aktiivisesti. Garo kuunteli hyvin, joten minun ei tarvinnut tehdä tätä harjoitusta kauan. Otin ravin ja pyrin istumaan satulassa mahdollisimman syvällä ja pomppimaan mahdollisimman vähän. Rentoutin jalkani ja istuuduin yhä syvemmälle satulaan. Tein voltteja ja taivutin Garoa kulmassa. Ohjasin paljon syvemmälle kulmaan kuin viimekerralla ja lopulta olin tyytyväinen suoritukseen. Pyrin pidentämään Garon askelta ja pian aloinkin ravailemaan toiseen suuntaan. Toiseen suuntaan tein samoja harjoituksia ja sen jälkeen aloin tekemään pohkeenväistö-harjoitusta.

Tulin L-kirjaimesta kohti C:tä ja vähän ennen ketän puoliväliä aloin tekemään väistöjä oikealle. Siitä jatkoin uralle ja sama homma uudestaan, mutta tälläkertää väistin vasemmalle. Ensimmäisillä kerroilla Garo ei kuunnellut apuja ollenkaan, tai sitten se ei vain halunnut tehdä mitään. Paransin istuntaani ja vältin kaikki ylimääräiset liikkeet ja annoin paljon selvemmät ohja- ja pohjeavut. Heti meni paljon paremmin, mutta oikealle väistäminen oli vielä hieman hankalaa. Pian sekin sujui ongelmitta ja aloin tulla tehtävää ravissa. Aluksi minulla oli vaikeuksia pysyä paikallaan, joten ravasin parikertaa uraapitkin, jottei Garo hermostuisi vääristä avuista. Lähdin tulemaan tehtävää ravissa ja heti ensimmäisellä kerralla horjahdin ja annoin erittäin epäselvät avut, joten Garo lopetti kuuntelemisen heti. Vihdoin, kun sain oriin käyntiin, korjasin istunnan, lyhensin ohjia ja annoin selkeimmät mahdolliset ravipohkeet Garolle. Poika totteli hyvin ja menikin vähän aikaa ihan kivasti kaula kaarella. Tulin uudestaan L-kirjaimesta kohti C:tä ja pyysin Garoa väistämään vasemmalle. Aluksi ori ei kuunnellut, mutta juuri, ennenkuin oli liian myöhäsistä alkaa väistämään, Garon etujalat sivuuttivat toisiaan ja sen myötä myös takajalat. Kehuin oria rapsuttamalla sitä sään kohdalta. Tulin saman tehtävän väistäen tälläkertaa vasemmalle. Se meni ihan hyvin. Kehuin oria taas äänellä ja menin vielä muutaman kerran tätä tehtävää, jonka jälkeen nostin laukan L:än kohdalta ja laukkasin puoli kenttää. Pyrin istumaan mahdollisimman syvällä satulassa ja kun Garo hieman innostui, annoin rauhoittavia puolipidätteitä. Hiljensin raviin, mutta Garo jäi kuitenkin kaahaamaan ja satulassa istumisesta tuli mahdotonta. Aloin siis keventämään, mutta joka toisella askeleella pyrin jäämään istumaan satulaan. Lopulta se onnistui ja sain Garon hiljentämään vauhtiaan. Ravasin pari kierrosta ja otin uudestaan laukan. Tälläkertaa Garo meni hillitysti ja minun oli erittäin helppo istua satulassa. Tein R-kirjaimeen keskiympyrän, jonka jälkeen hiljensin raviin ja vaihdoin suunnan ravissa. Otin laukat vielä toiseen suuntaan ja sen jälkeen ravailin noin kymmenen minuuttia tehden voltteja ja erilaisia kiemuroita Garon mielenvirikkeeksi. Lopulta hiljensin käyntiin ja kävelin 10 minuuttia pitkin ohjin. Garo hörisi tyytyväisenä ja oli hikinen kovan treenin jälkeen.

Satulasta laskeuduttuani löysäsin satulavyötä ja nostin jalustimet ylös. Lähdin viemään oria pihan poikki talliin ja tallissa purin siltä satulan ja suitset. HYarjasin oriin perusteellisesti ja putsattuani kaviot,  heitin Garon selkään fleeceviltin. Hain kaapistani hieman porkkanaa oriille ja jätin sen karsinaansa nukkumaan. Kello oli kymmenen, kun lähdin bussille järjesteltyäni Garon tavarat paikoilleen.

-Jasu ja Garo 2HM

Emman vastaus:

Mukava tarinapätkä taas. Kiva, että olette kotiutuneet tänne hyvin ja aamusta auringonnousun aikaan on todella ihana olla tallilla, kun on niin rauhallista. Oma auto olisi tosiaan mukava. Itselläkin on se ongelma, kun joutuu aina kulkemaan bussilla tai vanhempien kyydillä.

Kirjoitusvirheitä ei tässäkään tarinassa pistänyt esiin, mitä nyt pieniä huolimattomuus virheitä, mutta en ole niin nuuka niitten perään. Saat tästä 17v€[/i]

[Julia]

Eka hoitokerta


Kävelin tallitietä pitkin ja hymisin hiljaa. Minulla oli todella kylmä ja painava reppu selässäni. Olin kävellyt koko matkan tallille. Katsahdin ylös taivaalle ja näin kuinka taivas oli täynnä pilviä. Aloin hölkkäämään jotta minulle tulisi lämpimämpi.
Lopulta saavuin tallille ja menin etsimään Emmaa. Emma oli juuri toimistossa tekemässä hevospiirustusta.
"Hei, olen Julia, tulin hoitamaan Garoa", minä sopersin.
"Moi, minä olen Emma, tervetuloa tallille, Garo on juuri nyt karsinassaan. Tiedät varmaan mitä pitää tehdä?", Emma vastasi.
Nyökkäsin ja lähdin etsimään Garoa. Löysin hänet ja katsoin häntä ja minulta kuului ihan pieni huokaus. Mietin vain mielessäni kuinka ihanaa olisi laukata Garolla ympäri peltoa. Tiesin että sekin päivä voisi jopa toteutua, mutta ekana vein omat kamat kaappiin ja huomasin lapun jossa luki näin: "Hoida Wiksu, se on extratehtäväsi." Ajattelin sitten eka hoitaa Wiksun. Lähdin harppomaan kohti tallia pitkin askelin ja ihankuin olisin vain liitänyt pitkin ja poikin.
Lopulta saavuin Wiksun luokse ja olin myös käynyt hakemassa harjapakin hänelle. Ajattelin aloittaa eka pölyharjalla ja niin teinkin. Jatkoin siitä sitten bodyharjaan ja pääharjaan. Kampasin myös Wiksun harjan ja hännän. Lopulta pääsin kavioiden kimppuun ja oli aika haastavaa kun wiksu ei millään meinannut nostaa jalkaansa. Pienen suostuttelun ja rapsutusten jälkeen pikkunen sai nostettua niin hienon jalkansa. Kun olin saanut Wiksun hoitamisen päätökseen niin harpoin takaisin wanhaan talliin Garon luokse.


Moikkasin nopeasti Garolle ja hain hänen harjapakkinsa. Otin harjapakista kumisuan ja aloin pyörittelemään sitä ympäri hevosta paitsi päästä ja jaloista. Tämän jälkeen bodyharja tuli käyttöön ja Garo oikein rakasti olla siinä. Pääharja sitte tuli vähän ajan päästä käyttöön ja sitä tottakai seurasi sitten kaviot. Garo nosti oikein kauniisti jalkansa ja oli oikein leppoisella tuulella. Mietin että tänään en ratsasta Garolla.

Jatkuu!

[Jasu]

19.1.2014





Päivä oli vaihtumassa iltaan ja viimeiset auringonsäteet toivat keväisen tunnelman, kun kävelin bussipysäkiltä kohti tallia. Nenänpäätäni paleli jo hieman, mutta horisontissa näkyi jo punainen tallirakennus ja tiesin pääseväni pian lämpimään. Kaukaa katsottuna Garo näytti olevan tarhassa, mutta lopulta huomasinkin sen olevan Minni. Miten minä saatoin sekoittaa ponin ja hevosen toisistaan? Astelin tallipihalta Wanhaan talliin ja moikkasin Juliaa, joka oli Garon karsinassa harjaamassa poikaa.
”Aiotko sinä ratsastaa, vai ratsastanko minä?” kysyin punatukkaiselta tytöltä.
”Sinä voit ratsastaa. Minun pitää lähteä kohta kotia, mutta ajattelin puunata Garoa ennen lähtöä.”
”Okei”, vastasin ja lähdin moikkaamaan Emmaa.

Tallipihalla näin Annan, joka pohdiskeli, miten pääsisi Leon selkään ilman satulaa.
”Punttaisitko minut?” Anna kysyi ja hymyilin vastatessani myönteisesti. Autoin Annan selkään ja tyttö lähti Leon kanssa kohti metsä polkua, jossa mekin oltiin käyty Garon kanssa muutama päivä sitten. Astelin päätallin toimistoon ja tervehdin Emmaa. Tyttö oli väsäämässä tuntilistaa ja minä pyysin päästä mukaan estetunnille Garolla. Emma merkitsi minut listaan ja keitin itselleni kahvia.
”Minulla ei ole mikään kiire hoitaa Garoa ratsastukseen, sillä Julia on niin ahkera, että harjaa Garon”, naurahdan.
”No hyvä niin. On kiva, kun meillä on näin kiva talliporukka, vaikka hieman pieni onkin”, Emma vastaa ja hymyilee. Hörppään kahvini loppuun, jonka jälkeen astelen lumipyryssä takaisin wanhaan talliin katsomaan muruani.

Julia oli saanut Garon jo kiiltäväksi ja otin harjaboksista sakset. Siistin hieman orin häntää, joka laahasi maata. Samalla nypin harjan siistiksi ja ihastelin sen jälkeen työtämme Julian kanssa. Ori oli siistissä kunnossa ja mahan kun saisi pois, sitä voisi kutsua satuhevoseksi. Aloitimme satuloimaan Julian kanssa Garoa. Julia haki satulan ja minä otin suitset naulakosta. Otin Garon käytävälle kiinni ja heivasin satulan oriin selkään. Kiristin satulavyön ensimmäisiin reikiin ja Garo luimisteli hieman minulle ja steppasi paikallaan.
”Garolla on selvästi paljon energiaa”, huomautin Julialle, joka laittoi suojia. Ajattelin hypätä, mutta olin laittanut koulusatulan selkään. ”Vaihdan nopeasti satulan estesatulaan, joten pidätköä Garoa sillä aikaa kiinni, Julia?” kysyin tytöltä, joka lupasi tehdä sen. Astelin satulahuoneeseen ja otin ylimmältä satulariviltä Garon estesatulan. Julia oli laittanut Garon kaulalle päitset ja otti koulusatulan pois pojan selästä. Minä puolestani asettelin estesatulan Garon selkään ja tälläkertää ori seisoi kiltisti paikoillaan korvat hörössä, kuunnellen ääniä, jotka kantautuivat tallipihalta.

Juuri kun menimme pihalle, Anna saapui maastosta. Tervehdin tyttöä, jonka jälkeen jatkoimme Julian kanssa maneesiin. Julia kasasi meille pienen jumppasarjan eikä Garo meinannut pysyä nahoissaan, vai sanotaanko pikemmin karvoissaan? Talutin Garon keskelle kenttää kaartoon ja nousin selkään. Jalustimet olivat minulle hieman pitkät, joten säädin ne sopiviksi esteille. Tämän jälkeen korjasin istuntani ja lähdin kävelemään kenttää ympäri pitkin ohjin. Garo oli energinen ja kulki hyvin eteenpäin. Välillä se meinasi lähteä liikkeestäni raviin, mutta pidätteen jälkeen ori keskittyi taas kävelemään. Kiersin muutaman kerran kentän ympäri, kunnes otin ohjat tuntumalle ja aloin tehdä voltteja ja pysähdyksiä molempiin suuntiin. Garo oli hyvin kuulolla, mutta paloi jo halusta päästä ravaamaan. Lopulta annoin pienesti pohkeita ja salamana Garo kaahotti ravissa. Tiivistin istuntani ja pidätin rauhoittavasti. Garo hiljensi hieman, mutta vauhti oli silti kova.
”Soojaa”, rauhoittelin. Sekin auttoi ja pian lukuisien pidätteiden jälkeen Garo ravasi kohtuu vauhtia ja minä saatoin keskittyä keventämiseen. Tein paljon voltteja ja pysähtymisiä suoraan ravista. Pysähdyksen jälkeen pyrin taas nostamaan suoraan ravin. Pian Garo alkoi olla lämmitelty kunnolla ja minä aloitin tulemaan ehkä 20cm korkuista jumppasarjaa. Garo ravasi esteiden yli ja katsoi niitä halveksuvasti. Tulin sarjan pari kertaa ravissa, jonka jälkeen nostin laukan. Esteet meni helposti laukassa ja Garo loikkasi hieman niiden yli. Pyysin maneesiin ilmestynytta Annaa korottamaan esteitä 40cm ja 60cm korkuisiksi. Anna teki sen ilmeisesti mielellään ja pian lähestyimme esteitä laukassa. Pidätin hieman ennen estettä, mutta annoin samalla kannustavat pohkeet Garon keskittymisen parantamiseksi. Pian liisimme ensimmäisen esteen yli, muutama laukka-askel ja toisen esteen yli. Taputin oria kaulalle ja tulin esteen uudelleen. Sen jälkeen tulin vielä kerran samansarjan, jonka jälkeen laukkasin parikierrosta lyhentäen laukkaa välillä ja otin ravin. Ravailin aika pitkän aikaa ja hiljensin käyntiin. Pyysin Annaa hakemaan wanhasta tallista Garolle fleeceloimen ja annoin oriin venyttää kaulaansa kävellessään. Annan palattua ja Garon lopetettua puuskuttamisen heitin loimen Garon selkään ja istuin satulaan loimen päälle. Ratsastin Wanhan tallin eteen, laskeuduin satulasta, löysäsin satulavyötä ja talutin Garon karsinaansa.

Kello oli jo kuusi, kun sain viimeisenkin pölyhiukkasen harjattua garon selästä ja heitin fleeceloimen Garon päälle. Sekoitin iltaruuat oriille valmiiksi ja heitin Garon karsinaan tupon heinää, ettei sen tarvitsisi paukuttaa karsinan ovea ruuan toivossa. Tämän jälkeen lähdin kotiin.


~Jasu ja Garo 3HM


Emman vastaus:


Ethän pahastu, kun en ehdi vastata tämän paremmin:
Selkeä tarina: osaat hyvin jaksottaa kappaleet! Kirjoitusvirheitä en löytänyt. Tästä saat 15,-v€

[Kelneulse]

Order Amoxicillin Without Prescription Cost Of Viagra Pills Alternativa A Propecia <a href=http://elc4sa.com>viagra</a> Levitra Apothekenpflichtig Recherches Associees A Levitra Pneumonia Amoxicillin